nimetön

tänään kello kolmetoista neljäkymmentäkaksi kauppakeskuksen edessä iso mies huusi afrikkalaispojalle häivy sinä saatanan neekeri takaisin savannille me ei sua elätetä

ymmärtäjät pitää raiskata ja suvaitsevaisuus on sairaus, huutaa väkijoukko

Toiseuden käsitteen mukaan ihmisille ja ihmisyhteisöille on tyypillistä määritellä oma identiteettinsä sen perusteella, että jotkut toiset ovat erilaisia - toisenlaisia - ja siksi ulkopuolisia. Nuo "toiset" eivät ole yhtä arvokkaita ihmisiä, eikä heidän näkökulmansa ole huomioimisen arvoinen. Noihin "toisiin" heijastetaan sellaisia piirteitä, joita itsessä ei haluta nähdä, ja usein "toisten" syrjiminen ja vihaaminen antaa yksilölle tai yhteisölle suunnan ja tarkoituksen. Näin voi rakentua identiteetti, joka perustuu "toisen" tai "toisten" vihaamiseen ja syrjimiseen - ja illuusioon omasta erityisyydestä.

Viimeisen kuukauden aikana nainen kertoi kuolemanmustasta savupilvestä ja huonosti palavien ihmisten hajusta.

Viimeisenä päivänään hän pyysi neljä kertaa anteeksi sitä, ettei toiminut vaikka näki, mitä tapahtui.

Viimeisellä hetkellä hän huusi ja itki.

Miksi jonkun täytyy vihata niin paljon ollakseen itse olemassa?

Yhtäkkiä herään maailmassa joka elää vastakkainasetteluista, 
maailmassa jossa tappamisella fantasioiminen on korrektia,
maailmassa jossa ihmisestä tehdään rikollinen ihonvärin perusteella,
maailmassa jossa erilaisen ymmärtäminen on heikkoutta,
maailmassa jossa uuteen ja epävarmaan vastataan väkivallalla,
maailmassa jossa koston kierre syvenee,
maailmassa joka on unohtanut mihin tämä kaikki johtaa

Minun muistini on niin lyhyt:

Sokea viha 
niin helppoa
niin täydellistä
niin selittävää
niin yksinkertaista
niin lähellä

Musiikki: Apulanta - Pahempi toistaan

Tämän postauksen kuvien oikeudet eivät kuulu blogin kirjoittajalle. Tämä postaus ei ole poliittinen kannanotto, eikä sen tarkoitus ole kommentoida kenenkään toimintaa.