Aamu

Aamu
kuljen kaupungin kadut kuin
ensimmäistä kertaa.
Kattojen rivit pitelevät unta
tuuli herää.
Pian valo
syntyy uudestaan.

Huhtikuu
loppu ja alku
tuntematon.
Meren sointi kuin silloin
yhä täällä.
En pelkää
enää.

Alku

Paperinpaloissa
binääriluvuissa
jälki vuosista
löydetyistä
kadonneista

Säilöin tarinoihin kasvua
sanoihin sielun senttimetrejä
en löytänyt totuutta, en
järjestystä

Kosketa
kuuntele
värejä, rikkautta
ne ovat ainoa merkitykseni
jätän ne
sinulle