Päivä jolloin kuolin

Älä ota pois pitkään viipyvää katsetta
muuten kuolen
Olen seitsemäntoista
ja minulla on oikeus olla järjetön

Miksi menitte hiljaisiksi ja vakaviksi
kun sanoin: Minäkin tahdon rakastaa
Vielä hetki sitten sanoitte sen olevan
parasta mitä on
mutta minulle on jäljellä vain
yksinäisyys

Älkää viekö unia joissa elän
jos todella rakastatte minua
Ne ovat minussa
ne ovat minä























Kuvittele ettei sinulla ole juuria
että vettä kurottavat oksat katkaistiin
pelolla

Kuvittele ettet uskalla kulkea sateessa
koska pisarat polttavat

Tunnetko,
kuinka odotan sinua?

Pelätä hiljaisuutta
saapua myöhään
kaivaa metallista ihminen

Tänään
näit peruutuspeilissä enkelin































maassa oli mustaa multaa
kukat imivät kastetta ja avautuivat
jalat kastuivat matkalla

en kertonut sinulle kaikkea
sinun kipusi versoi minussa
en jättänyt viimeistä viestiä

maailman laidalla kasvoi valoa
kaksi karkoitettua nukkui porteilla
      maailma ei nähnyt unia, ei kuullut
viimeistä lupausta

päivä
jolloin kuolin










Kameran takana Sara.